Suomen romanijärjestöjen yhteinen julkilausuma koskien valmisteilla olevaa kerjäläislakia

SUOMEN ROMANIJÄRJESTÖJEN YHTEINEN JULKILAUSUMA 21.6.2010

Sisäasiainministeri Anne Holmlundille, Ministerin asettamalle kerjäläisselvitystyöryhmälle, sen puheenjohtajalle: Valtiosihteeri Antti Pelttarille, valtioneuvostolle, eduskuntapuolueille, puolueiden puheenjohtajille, eduskuntaryhmien puheenjohtajille, Helsingin Kaupunginjohtaja Jussi Pajuselle, Helsingin Kaupunginhallitukselle, sekä medialle koskien kerjäläislakia: 

KERJÄÄMISEN KIELTÄVÄ LAKIALOITE JÄRJESTYSLAIN MUUTTAMISEKSI ON EU LAINSÄÄDÄNNÖN VASTAINEN 

Joka kuudes EU:n kansalainen (80 milj. ihmistä) elää köyhyysrajan alapuolella. Myös Suomessa tuloerot ovat voimakkaassa kasvussa. Pienituloisiin kuului jo v. 2007 yli 700.000 ihmistä eli 13,5 % väestöstä. Uusilla EU-mittareilla köyhiä on kuitenkin Suomessa enemmän eli 920 000. Tämä on huolestuttava kehityssuunta. Vetoamme Teihin Suomen romanijärjestöinä, että EU:n jäsenmaiden pääväestön köyhyyteen puututtaisiin voimakkain, konkreettisin keinoin kansallisella, sekä eurooppalaisella tasolla.  

EU:n alueella elää pääväestön lisäksi 12 - 15 miljoonaa romania. Heistä suurin osa elää myös köyhyysrajan alapuolella. Romanikerjäläisten liikkeellelähtö eri puolille Eurooppaa, on osoitus romanien epätoivoisesta tilanteesta lähtömaissa. Vuosi 2010 on nimetty EU:ssa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodeksi.   

Eurooppalainen köyhyys on tuonut tullessaan romaneihin suuntautuvia huolestuttavia ilmiöitä:  Euroopan Unionin romaniasioiden toisessa huippukokouksessa Espanjan Cordobassa (2010), EU:n ihmisoikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien komissaarit Vivianne Reding ja Laszlo Andor totesivat, että Euroopan 12–15 miljoonaan romaniin kohdistuu rotusyrjintää ja he kokevat usein vakavaa rakenteellista syrjintää, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. Komissaarit haastoivat EU jäsenmaita käyttämään tehokkaammin hyödyksi rakennerahastojen ja Euroopan sosiaalirahaston muodostamia mahdollisuuksia romanien aseman kehittämisessä sekä lähtömaissa että vastaanottavissa maissa. 

Sekä EU:n, että  Euroopan neuvoston vahvistamat Euroopan romaniväestön asemaa koskevat suositukset edellyttävät, että romaneita kuullaan heitä  itseään koskevassa kehittämistyössä ja/tai lainsäädännöllisten uudistusten yhteydessä Recommendation Rec(2008) on policies for Roma and/or Travellers in Europe(Adopted by the committee of Ministers on 20 February 2008 at the 1018th meeting of the Ministers´Deputies). 

Suomen romanijärjestöt edellyttävät, että sisäasiainministeri Anne Holmlundin äskettäin asettama työryhmä kuulee työnsä yhteydessä romanijärjestöjä, ja niiden riippumattomia asiantuntijatahoja, kuten Euroopan neuvoston romaneita koskeva yleissuositus edellyttää. Yleissuosituksen mukaan heitä tulee kuulla säännönmukaisesti kaikessa Euroopan romaneita koskevassa viranomaisten hallintotyössä kuin myös eduskunnan lainsäädäntötyössä. 

Suomen romanijärjestöt eivät hyväksy kerjäämisen kieltävää lakialoitetta(24/2010vp), jonka lähtökohtana on järjestyslain muuttaminen. Lakimuutosaloite liittyy pääosin Suomeen tulleisiin kadulla kerjääviin romanialaisiin tai romanitaustaisiin köyhyyssiirtolaisiin ja se on luonteeltaan syrjivä. 

Voimassa oleva järjestyslainsäädäntö antaa jo nyt poliisille riittävät oikeudet puuttua rikolliseen ja/tai yleisesti häiritsevään toimintaan. Kerjäläiset eivät käytä Suomen sosiaalipalveluja kuin poikkeustapauksissa, he elättävät itsensä mm. kerjäämällä, romujen keräämisellä, musisoimalla ja keräämällä tyhjiä pulloja.  

Romanijärjestöt kehottavat lakialoitteen laatijoita ja kannattajia ottamaan huomioon seuraavat EY:n perustamissopimuksen artiklat 3, 6, 7, 13, 29 ja 149, sekä EU:n direktiivin 2000/43/EY⁽²⁾ rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta, jossa kielletään etniseen alkuperään perustuva syrjintä joita tämä lakialoite rikkoo; sekä kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen 4 artiklan sekä Euroopan yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi.

Suomen romanijärjestöt edellyttävät Suomen valtiolta ja sen hallitukselta seuraavaa;

konkreettisten toimenpiteiden ja ehdotusten aikaan saaminen Suomen hallituksen taholta kansallisille ja EU tasoille Euroopan romanien yhdenvertaisuuden toteutumiseksi niin, että riittävät perusoikeudet ja ihmisoikeudet taataan kaikissa EU:n jäsenmaissa. Tarvitaan myös riittävä seurantajärjestelmä EU:n tasolla sekä kansallisilla tasoilla jäsenmaissa.

Romanijärjestöt vetoavat seuraaviin EU: ministerineuvoston Euroopan romaniväestön integraation kehittämistä koskeviin loppupäätelmiin (2007, 2008, 2010/2947), Euroopan parlamentin päätöslauselmiin romanien tilanteesta Euroopan unionissa; P6_TA(2005)0151 sekä Euroopan parlamentin päätöslauselmaan Euroopan unionin strategiasta P6_TA(2008)0035 romaniasioissa, joissa EU edellyttää että sen jäsenvaltiot ottavat huomioon mm. seuraavat näkökulmat:

·     Euroopan romanien enemmistöstä EU:n laajentumisten myötä on tullut Euroopan unionin kansalaisia, joilla on unionin kansalaisille kuuluva oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella,

·     EU on kehottanut jäsen- ja ehdokasvaltioita tiukentamaan kansallista lainsäädäntöään ja hallintotoimiaan, joilla torjutaan nimenomaisesti romanivihaa ja kielletään rotuun perustuva suoranainen tai välillinen syrjintä ja suvaitsemattomuus kaikilla julkisen elämän aloilla

·     romanialkuperää oleville siirtolaisille on tarpeen varmistaa tasavertaiset sosiaaliset ja poliittiset oikeudet

·     ottaa huomioon, että erityisen haavoittuvassa asemassa ovat monet romanit ja romaniyhteisöt, jotka ovat päättäneet asettautua jäsenvaltioon, jonka kansalaisia he eivät ole,

·     kehottaa sekä kansallisia, että Euroopan tason poliittisia puolueita tarkistamaan puoluerakenteitaan ja menettelyjään poistaakseen kaikki esteet, jotka suoraan tai välillisesti haittaavat romanien osallistumista, ja ottamaan romanien täydelliseen integraatioon tähtäävät toimet yleiseen poliittiseen ja sosiaaliseen ohjelmaansa.

Suomen romanijärjestöjen näkemyksen mukaan romaneita koskettavat kerjäläiskysymykset ovat osa laajaa eurooppalaista köyhyysilmiötä, johon tulee etsiä yhteisiä kansainvälisiä ratkaisukeinoja:

a.   yhteisen romanipolitiikan strategian luomiseksi Euroopan unionin piirissä, sekä

b.  luomalla EU:n jäsenmaille yhteinen romaniväestön asemaa koskeva kehittämisrahasto, jonka integraatiotavoitteiden toimeenpanoa seurataan EU tasoisesti, kuin myös

c.   vahvistamalla jäsenvaltioiden ja romanitahojen yhteistyötä kansallisella tasolla, sekä EU:n Komission piirissä toimivan Euroopan Romanien Integraatio foorumin työn kautta.

Helsingissä  21.6.2010 

Suomen valtakunnalliset romanijärjestöt:

Elämä ja Valo ry, Kromana ry, Nevo Roma ry, Romanitaiteen keskus ry, Romano Missio ry, Suomen Romaniyhdistys ry, sekä 

Suomen Romanifoorumi Fintiko Romano Forum FRF:n jäsenyhdistykset:

Imatran romaniyhdistys ry, Jyväskylän Romaninuoret ry, Savonlinnan Seudun Romanilähetys ry, Jyväskylän Romaninuoret ry, Äänekosken romanit ry, Vantaan Romaniyhdistys ry, Oulun Romaniasiain yhdyshenkilöt ry, Suomenselän romanit ry, Pohjois-Suomen romanit ry, Romanikulttuurikeskus ry, Varkauden Romanit ry, Pääkaupunkiseudun romaninuorten tuki ry, sekä

Suomen Romanitaiteilijoiden Verkosto (SRV); Rainer Friman, Pelimannet & Benja–yhtye; Kyösti Roth, Erno Enroth, Jean-Benjamin Roth, ja Sebastian Ahlgren